Luukku 12: A.T. Jesperi

Noel Nuudelmanin toinen omistaja ja ystäväni Kirsi suositteli minua eräälle tutulleen hänen suomenpienhevosorilleen ratsastajaksi. Kävin keväällä 2010 kokeilemassa A.T. Jesperiä kun lunta oli vielä maassa ja siitä alkoi yhteinen taipaleemme. Välillemme löytyi heti hyvä yhteinen sävel ja tunnuin saavan ihan kivasti irti Jöpöstä samoin tein. 

Vähitellen aloin kasvattamaan Jöpön kuntoa ja treenaamaan sitä kohden kisakenttiä. Jesperihän oli kilpaillut jo useamman ratsastajan kanssa aiemminkin sekä este- että koulupuolella, joten se ei sinänsä ollut hevoselle ollenkaan uutta, mutta pientä virittelyä se silti kaipasi. 

Jöpöhän on myös kantakirjattu sekä ratsu- että pienhevospuolelle. Sillä on kaksi hyväksyttyä orijälkeläistä, Oksasnapsi ja A.T. Ukkomyrsky. 

Jöpön kanssa treenailtiin Tuomarinkylässä sekä Nipsun että Heidi Svanborg-Lodmanin opeissa. Kilpaileminen aloitettiin heti kesällä ensin ihan vain seuratasolla ja myöhemmin myös aluetasolla. Osallistuimme mm. suomenpienhevosten mestaruuskilpailuun Loimihaassa ja olimmekin aika hyvissä asemissa, mutta toisella radalla viereisen laitumen tammalauma tuli radan viereen hengailemaan ja se rata olikin sitten siinä. ;) Oriiden (etenkin astuvien oriiden) kanssa saattaa olla aina ajoittain näitä keskittymisongelmia. Se kerta ei suinkaan jäänyt ainoaksi... 

Joskus Jöpölle tosin kävi niinkin onnekkaasti, että suoraan hyvin menneistä kilpailuista siirryttiin morsioiden luokse... Ai miten niin paras palkka hyvästä suorituksesta..? ;)

Debyytti seurakisoissa Tuomarinkylässä

Syksyllä käytiin aluemestaruuksissa Porvoossa ja myöskin seuramestaruuksissa Tuomarinkylässä. Aluemestaruuksissa satoi kaatamalla, mutta seuramestaruuksissa oli mukavan aurinkoinen päivä. Seuramestaruudessa jäimme täpärästi mitalien ulkopuolelle, mikä yllätti mut täysin, siis nimenomaan positiivisesti. Tosin sielläkin kärsimme keskittymisvaikeuksista ja viidennestä jalasta ja tuomarit huomauttivat arvostelun vaikeudesta... 

Aluemestaruus Porvoossa

Tuomarinkylässä seuramestaruudesta kilpailemassa

Talven läpi treenailtiin jälleen ja tehtiin kaikkea hauskaa. Mentiin umpihangessa ja maastoiltiin. Aloin olla Jöpön kanssa niin sinut, että sen kanssa saattoi tehdä ihan mitä vaan. Jöpöhän kääntyi jo 21 ja oli melkoisen luotettava peli. Vanhuuden myötä varmasti oli Jöpön kroppaan tullut jo jonkun veran jäykkyyttäkin ja siten aloiteltiin sen kanssa aina duunit laukkailemalla pitkin ohjin. Sillä se vertyi parhaiten. :) Meillä oli pääosin aina hauskaa, vaikkei itse hommat olisi ihan niin täydellisesti sujunutkaan...

Kevään koittaessa Jöpö oli todella hienossa kunnossa ja ekoissa harjoituskilpailuissa se kulki ihan superhyvin. Mun omat ponit muuttivat huhtikuun alussa myös Jöpön kanssa samaan talliin asumaan ja pystyi keskittymään kaikkien liikutteluun vielä entistäkin paremmin. Jöpö opetti mun lisäkseni myös mun Murdeni maastoilemaan, sillä kevään ja kesän aikana käytiin paljon kimppamaastoissa, joissa Jöpö oli johtotähtenä. 

Kesän aikana käytiin myös Kumpumäen aluekisoissa, jossa tehtiin ehkä paras HeB-ratamme. He A-radalla saimme maneesin odotusalueelle iiiiiihanan tamman ja se rata jäikin taas sitten vähän kyseenalaiseksi... Oli kuitenkin upeaa, että 21-vuotias Jesperi oli elämänsä kunnossa ja suoritti hyvällä tasolla. Ja olin vielä yksin tuolloin liikenteessä sen kanssa. Vähän jännitti ajaminen, lastaaminen, purkaminen, varustaminen ja niin tietty varmaan myös kilpaileminen. 

Kumpumäellä kesällä 2011

Kumpumäellä kesällä 2011

Tämän jälkeen Jöpö loukkaantui saaden puikkoluunsa säpäleiksi. Kuntoutukseen meni loppukesä ja pitkälle syksyynkin, mutta saimme kuitenkin Jöpön sen jäljiltä vielä hienoon kuntoon. Tänäkin päivänä Jöpö on edelleen hyvässä ratsastuskunnossa ja tekee töitää säännöllisen epäsäännöllisesti. Se edelleen hurmaa hoitajansa ja uudet ratsastajansa sen herrasmiesluonteella. Jöpö on vaan yksi niitä hevosia, jonka kanssa on aina hauska puuhastella. Silloin tällöin saatan vieläkin käydä sen selässä fiilistelemässä...

Jöpön pihassa mulla on nimittäin uutena projektina Jöpön tytär, A.T. Ukko-Myrskyn täyssisko, Tukkilan Rinsessa. Rinsessa on upea hopeanmusta kaunotar, josta tulette varmasti kuulemaan vielä. Mieluusti kuulen myös muista Jöpön jälkeläisistä tai jopa jälkeläisten jälkeläisistä, jos teillä lukijoilla on heistä kokemusta..?