1. luukku: Hyvä(t) valmentaja(t)

Krista Mutanen korjaa asentoani

Ehdoton edellytys kehittymiselle ratsastuksessa on päästä ainakin aika ajoin hyvään valmennukseen/opetukseen. "Hyvä valmennus" on jokaisen itse määriteltävissä, sillä kukaan valmentaja tuskin on hyvä kaikille vaan jokainen meistä oppii omalla tavallaan ja kokee erilaiset neuvot sekä erilaiset opetustyylit hyödyllisiksi. Jokaisella meistä on myös omat tavoitteet sekä tapa oppia, mistä johtuen tarvitsemme myös hyvin eri tyyppisiä valmentajia.

Hyvä valmentaja on juuri se, joka ymmärtää sinua ja jota sinä ymmärrät. Teillä on yhteinen kieli ja yhteinen päämäärä, jos puhutte eri kieltä keskenänne tai päämääränne eroavat toisistaan paljon, ei edistystä varmasti tapahdu toivottavalla tavalla.

Williamin kanssa olemme aina samalla aaltopituudella ja pyrimme samaan asiaan...

Itse koen, että omassa tilanteessani on hyvä käydä useamman eri valmentajan opastuksessa. Vaikka kaikki valmentajat tavoittelevat samaa hyvää ratsastusta ja kuulolla olevaa reaktiivista hevosta, on hyvin erilaisia reittejä tähän tilaan. Eri valmentajat ottavat huomioon eri asioita ja näkevät asiat eri lailla, siksi jokaiselta varmasti saa jotakin, kun vaan tarkkaan kuuntelee ja yrittää ymmärtää, mistä on kysymys.

Hyvä valmentaja on omasta mielestäni vaativa, mutta motivoiva. Hyödyn itse siitä eniten, että joku kertoo, minkä pitää olla toisin ja miten sinne mahdollisesti päästään. Osa valmentajistani ratsastaa hevosta maastakäsin, osa korjaa oikeastaan vain ratsastajaa selässä ja osa ottaa huomioon sekä hevosen liikkumisen että ratsastajan asennon, kaikissä näissä tyyleissä on omat etunsa ja pyrin näitä kaikkeja oppeja ottamaan huomioon omassa ratsastuksessani. Kaikki käyttämäni valmentajat pyrkivät samaan asiaan, mutta vain hieman eri reittejä pitkin. Ratsastaessani paljon erilaisia hevosia, on hyvä oppia paljon näitä erilaisia reittejä, sillä yksi reitti sopii yhdelle hevoselle, toinen taas toiselle. Lisäksi näitä kaikkia valmentajia kuunnellessaan saa paljon työkaluja pakkiinsa, mistä pystyy niitä sitten ottamaan käyttöön sitä mukaan kun niitä tuntuu tarvitsevansa.

Andreas Hessen kanssa ei neuvotella, mutta homma toimii kerrasta toiseen. 

Joskus joku valmennuskerta voi tuntua todella huonolta eikä mikään tunnu onnistuvan, mutta jokin pieni juttu valmennuksen aikana, voi tehdä muutoksen koko perusratsastukseen siitäkin huolimatta. Erään kerran olin esimerkiksi Murden kanssa valmentautumassa ja koko tunti tuntui olevan aika lailla yhtä tyhjän kanssa. Jossain vaiheessa tuli kuitenkin puheeksi käsien rentous ja koin olevani käsistäni aivan rento. Joo, käteni ja käsivarteni ehkä olivatkin rennot, mutta puristin jatkuvasti ohjia (etenkin juuri vasenta ohjaa) nimettömillä ja pikkurilleilläni. Valmentaja huomautti tästä ja tuo huomautus on jäänyt mieleeni ja tänä päivänä aina alla olevan ratsuni jännittäessä tarkistan, onko pikkurillit ja nimettömäni rennot vai aiheutanko jännityksen jälleen salaisella puristuksellani... :) Olen myös oppinut huomaamaan samaa oppilaissani ja puuttumaan tilanteeseen aikaisemmin. Usein myös jos huomaan hevoseni olevan hieman jännittynyt allani, huomaan myös, että vasen pikkurilli ja nimetön ovat kireänä... Kumpi sitten lie syy ja kumpi seuraus... ;)

Valmentautuminen on siis aina hyödyllistä, kunhan vaan itse valmentautuu avoimin mielin. Jos menee valmennukseen sillä asenteella, ettei tästä kuitenkaan saa mitään irti, tuskin siitä saakaan.

Rodrigo Matos auttaa Murdea maasta käsin löytämään takajalkansa

Ihanteellisin tilanne omasta mielestäni olisi se, että olisi hyvä "kotivalmentaja", jonka kanssa tehdään se perusduuni ja sen lisäksi voisi käydä vierailevilla valmentajilla hakemassa uusia ajatuksia, uutta näkemystä ja motivaatiota. Itselläni onkin hieman tämän kaltainen tilanne, sillä pääsen lähes kuukausittain Nipsun valmennuksiin. Nipsu on valmentanut minua kohta 15 vuotta ja on varsinainen "oppiäitini". :) Lisäksi käyn William Matthewn, Piet Tijssenin, Andreas Hessen ja Rodrigo Matoksen valmennuksissa aina kun he vaan tänne Suomen maalle rantautuvat. Toki myös muita kotimaisia valmentajia olen käyttänyt aina kun siihen on tarjoutunut sopiva mahdollisuus. Ihana seuramme esimerkiksi järjestää aina ajoittain eri valmentajien viikonloppukursseja, joille pyrin mahtumaan mukaan aina aikataulujen osuessa kohdille. Viime vuonna tutustuin näiden myötä esimerkiksi Krista Mutasen ja Ville Vaurion oppeihin.

Pietin tunneilla on aina kivaa!

Kun siis haluatte oppia ja kehittyä, etsikää hyvää valmennusta, kuunnelkaa ja ottakaa oppia avoimesti vastaan! Mikään ei ole sen ihanampaa kuin hyvä valmennus, siitä tulee niin hyvä mieli pitkäksi aikaa!!!!

Hyvä valmentaja auttaa myös ylittämään itsensä!