13. luukku: Uskalla katsoa peiliin!

Oppiaksemme ja tullaksemme paremmiksi ratsastajiksi, meidän täytyy tiedostaa virheemme ja oppia niistä. Virheet ja jopa epäonnistuminen ovat tärkeitä elementtejä oppimisen taustalla, joten niitä on hyvä tehdä, mutta niistä pitää oppia, jotta voimme kehittyä paremmiksi ratsastajiksi. Katsomalla peiliin, on mahdollista nähdä niitä virheitä ja tiedostamalla omia heikkouksiamme, pystymme myös löytämään syitä ratsastamiemma hevosten heikkouksiin.

Tärkeää on siis uskalta katsoa peiliin niin kirjaimellisesti kuin kuvainnollisestikin.

Reilu kuukausi sitten Tokajin muuttaessa takaisin Tuomarinkylään, pääsin pitkästä aikaa ratsastamaan niin, että minulla oli isot peilit apunani. Se on ihan suunnaton apu itsekseen ratsastukseen, sillä sieltä peilistä on nähtävissä yhtä lailla monia asioita kuten kuvistakin. Ratsastin ilman jalustimia ja menin useamman kerran kohti peiliä ja ihmettelin, että jalkani eivät ole samalla tasolla vaan toinen on selvästi lyhyempi kuin toinen. Olin useasti aiemmin kuvia katsoessani huomannut kippaavani hieman vasemmalle ja nyt huomasin vasemman jalkani laskeutuvan selkeästi alemmas kuin oikean jalkani. Pohdin näitä ongelmia ja tunnustelin istuntaani ja asettelin itseäni satulaan paremmin. Pikku hiljaa kun sain oikean jalkani rentoutumaan reidestä ja pitenemään, loksahti vasen kylkikin paremmin paikalleen. Vähitellen jalat asettuivat paremmin samalle tasolle ja jopas jotakin, hevonen oli suorempi, sarjavaihdot onnistuivat helpommin ja elämä tuntui huomattavasti paremmalta.

Peiliin katsomisesta oli hyötyä! Oikea jalkani on se, jota käytän aina kaikessa tekemisessä kun tarvitsen voimaa ja jostain syystä se oli nyt reidestä ihan jopa krampannut kasaan, jonka taas opin seuraavalla viikolla tästä tapahtumasta käydessäni hierojalla. Jalka teipattiin kinesioteipillä ja ratsastuskin taas helpottui.

Vaikkei olekaan aina niin mieltä ylentävää tarkastella itseään ja omaa tekemistään sieltä peilistä, se on joskus todella hyödyllistä. Tämänkin kerran kautta opin paljon omasta heikkoudestani ja siitä, mihin minun täytyy kiinnittää vielä enemmän huomiota omassa ratsastuksessani. Osa tästä totuudesta toki on myös siinä ilman jalustimia ratsastuksessa, sillä niin kauan kun jalustimet on saman mittaiset, en tätä olisi koskaan huomioinut, vasta kun jalustimia ei ollut, tuli ongelmani koko totuus esiin.

Peilistä pystyy myös tarkastelemaan oman asennon lisäksi todella monia muita asioita, suoruutta, väistöjä, muotoa, takajalkoja, etujalkoja, ihan kaikkea mitä tapahtuu. Esimerkiksi sarjavaihtoja harjoittelen nykyään oikeastaan mieluusti pelkästään suoralla kohti peiliä, sillä sieltä näen koko totuuden ja kaiken mitä tapahtuu. Pysyykö hevonen suorassa, lentääkö takajalat johonkin jnejnejne. Se on huomattavasti tehokkaampaa kuin tehdä niitä ilman peiliä...

Kuvainnollisella peiliinkatsomisella taas tarkoitan sitä, että jos hevosesi tuntuu huonolta, saattaa olla syytä kysellä, että mitäs teet itse siellä selässä. Palatakseni vahva oikea jalka-esimerkkiin, voin kertoa esimerkiksi omasta Murdestani, joka on varsinainen peilikuvani. Oikea jalkani on vahvempi, joten Murde on oikealle huomattavasti mukavampi ratsastaa, mutta esimerkiksi kaarteissa ja kulmissa oikealle, se työntää mielellään takaosan ulos, sillä oikea jalka toimii hieman liian vahvasti ja vasen taas ei ota kaarteessa takaosaa vastaan riittävän vahvasti... Samoin vasemmassa kierroksessa se on vaikeampi ratsastaa ylipäätään ja takaosa jää helposti sisään, mikä jälleen kertoo tästä samasta vahvasta oikeasta jalasta ja heikosta vasemmasta jalasta. Tämä on nähtävissä myös saappaistani, josta oikea kuluu enemmän kuin vasen ja oikea saapas on tiukempi kuin vasen, sillä oikean jalan lihakset ovat myös kehittyneemmäät... Ongelma ei siis niinkään ole hevosessa kuin ihan minussa itsessäni ja siinä, mitä hevoseltani pyydän. :)

Hevonen on aina ratsastajansa peili, joten ongelmia kohdatessa, tulee useimmiten miettiä ensin itseään ja mitä itse on mahdollisesti tehnyt väärin ja sitten vasta hevosta ja onko siinä jotain "vikaa". Ainakin omien hvosten kohdalla olen huomannut suurimman osan ongelmista tulevan sieltä satulan päältä... Sitä ei ole aina kiva huomata, mutta sen huomaaminen ja siihen ongelmakohtaan puuttuminen on tärkeä osa kehittymistä paremmaksi ratsastajaksi ja paremmaksi lukemaan hevosta!